Tuli & Savu

Peter Mickwitz Leksikon. Sett att läsa. Ellips förlag 2018, 99 s. Solen går ner det verkar omöjligt. Förlaget 2019, 108 s.   Runoilija ja esseisti Peter Mickwitz kertoo suomenruotsalaisen runouden jännitteisestä asemasta suomalaisen ja ruotsalaisen kirjallisuuden saarekkeessa käännösvalikoimansa Lasinen avaruusalus (2006) esipuheessa. Mickwitzille, jonka poetiikassa kielen materiaalisuus, lausetason keinot, kielioppi ja sanasto usein korostuvat, suomalaisen […]

Sami Liuhto Metrorunoja Käsite 2019, 43 s.   Ranskalaisen Oulipo-kirjailija Jacques Jouet’n (s. 1947) kehittämässä metrorunousmenetelmässä metromatkan pysäkinvälit toimivat runon kirjoittamista säätelevänä temporaalisena pakotteena. Yksi pysäkinväli vastaa Jouet’n metrorunouden ajallisessa todellisuudessa yhden säkeen mittaista tuumaa. Junan pysähtyessä säe kirjoitetaan ylös. Junan liikkuessa ei saa kirjoittaa, eikä junan ollessa pysähtyneenä tuumailla. Metrorunot ovat useimmiten yksisäkeistöisiä; säkeistön […]

Jouni Teittinen Sydäntasku Poesia 2019, 93 s.   Runoteoksetkin ovat paikkoja. Harvemmin kuitenkaan sellaisia, että lukija voisi niiden avulla vaikkapa rakentaa kokonaisen talon tai hahmottaa kaupungin ja piirtää sen infrastruktuurin. Runoteokset ovat merkillisiä paikkoja: taloja, joissa seinät ja katto eivät koskaan kohtaa, tai kaupunkeja, joissa kadut nousevat toisiaan vastaan. Jouni Teittisen esikoisrunoteos Sydäntasku liikkuu temaattisesti […]

Anni Sumari (suom. & toim.) Merenvaahdon palatsi. Yhdysvaltalaista nykyrunoutta Aviador 2019, 208 s.   Anni Sumari on tehnyt kovan työn valikoidessaan ja suomentaessaan yhdysvaltalaista nykyrunoutta. Esipuheessaan Sumari kirjoittaa havainneensa, että edelliset yhdysvaltalaisen runouden valikoimat ilmestyivät 1990-luvulla (Tähtien väri, toim. & suom. Ville Repo, vuonna 1992 ja Lännen kieli, toim. & suom. Markku Into, vuonna 1993). […]

Gertrude Stein Maailma on pyöreä suom. Tuomas Kilpi Oppian 2018, 82 s.   Maailma on pyöreä (The World Is Round) ilmestyi alun perin vuonna 1939, mutta sitä voi yhä pitää harvinaislaatuisena lastenkirjana. Gertrude Steinin rönsyillen ja spiraalimaisesti etenevä teos käsittelee identiteettiä ja kieltä. Paikoin raskassoutuisessa romaanissa on myös tarttumapintaa. Kerronta tuo mieleen lasten puheet ja […]

William Blake Jumalaiset Näyt: Milton suom. Petri Hakkarainen Salakirjat 2018, 264 s.   William Blake (1757–1827) on kirjallisuuden ja kuvataiteenkin kaanonissa, mutta hänen teostensa julkaiseminen englanninkielisen maailman ulkopuolella on monella tavalla haastava juttu. Salakirjoille kuuluukin kiitos siitä, että he ovat ensimmäisenä Suomessa uskaltaneet tarttua varsinaisiin ”profeetallisiin kirjoihin” julkaistessaan Milton: A Poem -runoelman käännöksen nimellä Jumalaiset […]

  Eeva Hannula Amorphous Writings omakustanne, 2019. [328 s.]   Eeva Hannulan runsas, kovakantinen ja komea Amorphous Writings toimii kääntökirjana: toiselta puolen avattuna se on valokuvaa, kollaasiestetiikkaa, käsin kirjoitettua tekstiä sekä piirros- ja skannausjälkeä yhdistelevä taidekirja, toiselta puolen kirjaesineen ja paperin luonnetta pohdiskelevaa (visuaalista) runoutta. Esineenä vaikutuksen tekevän omakustanteen nimiösivua koristaa Taiteen edistämiskeskuksen logo. Graafinen […]

Hannu Helin Alisiin ylisiin. Toimittanut Henriikka Tavi Poesia 2019, 624 s.   Hannu Helin (1944–2015) oli suomalaisen kokeellisen runouden vanha vihainen mies. Kuten monet muut nuoremman polven lukijat, löysin Helinin hänen bloginsa kautta. Se oli hämmentävä kokonaisuus, jossa Finnegans Wake -vaikutteisen monikielisen runovirran keskeyttivät aika ajoin sapekkaat vuodatukset, joissa runoilija haukkui pystyyn Suomen kirjallisuuspiirit. Helin […]

Aki Salmela Eläimen varjo Tammi 2019, 92 s.   Ihmisten ja muiden eläinten välisiä suhteita neuvotellaan jatkuvasti uudelleen. Osa neuvottelun ihmisäänistä painottaa lajirajat ylittävää kommunikaatiota, yhteistä tekemistä ja jaettuja tunteita. Esimerkiksi filosofi Cynthia Willett (2014) kannustaa pohtimaan, mikä on erilajisten eläinten mielestä hauskaa ja miten nauru yhdistää meitä yli lajirajojen. Tieteentutkija Donna Haraway (esim. 2003) […]