Kategoriat
4|2010 Arvostelut

Poliittista runoutta mustalaisleireiltä

Paul Polansky: Mustalaistaksi (suom. Ville Hytönen), Savukeidas 2011 Kun Ville Hytönen Parnassossa 7/2009 julkaistussa esseessään ”Kuin lukisi runoutta päällään seisten” suomi ironian valtaamaa nykyrunoutta ja huomautti vakavuuden puuttumisesta, mieleeni jäivät etenkin hänen tunteelliset sanansa: ”Minua surettaa kuolemanvakavuuden puuttuminen. Se itkettää minua.” Nyt ymmärrän paremmin, mitä hän tarkoitti, sillä Hytönen on suomennostyössään ryhtynyt paikkaamaan vakavuusvajetta: Paul […]

Kategoriat
4|2010 Arvostelut

Hyvin leikattuja säkeitä

Janne Nummela: Medusareaktorit. Avaruusdityrambi. ntamo 2009 Janne Nummelan Medusareaktorit sijoittuu kostean lämpimään ja toisaalta jäätävään ympäristöön. Ollaan valtameren läheisyydessä, ikiaikaisilla rannoilla, kyynelten tai ruumiinnesteiden virtauksissa sekä hyisessä avaruudessa.Titanicin kyydissä, Tiberin jäällä tai periferiassa nimeltään Maa liikkuu olentoja joiden alkuperä on selvästi myyttinen.

Kategoriat
Uutiset

Tuli&Savu I/X ehdolla vuoden huipuksi

Tuli&Savun numero 59 typo/grafia on valittu Grafia ry:n arvostetun Vuoden huiput -kilpailun shortlistalle. Ehdokkuus tuli sarjassa ”Nuoret luovat”. Menestyksekkään numeron taittajat ovat Antti Grundstén ja Martin Martonen. Tuli&Savu on toistuvasti sijoittunut korkealle Grafian kilpailussa sen jälkeen, kun yhteistyö Taideteollisen korkeakoulun ja Art-Print Oy:n kanssa alkoi vuonna 2003. Tuli&Savu 2/2006 palkittiin julkaisugrafiikka-sarjassa vuoden ”hopeahuippuna”. Vuonna 2008 […]

Kategoriat
2-3|2010 Runot

Taskutieto

ALLERGIA, eräs aita kahden asian välillä, esim. ihmisen ja kevään. ANTITYÖKALU, työkalu joka hidastaa tehtävän suorittamista, kun esim. tekijälleen rakkaan kohteen ei haluta heti valmistuvan. AURINGONPALVONTA, kansanhurskauden muoto, jossa uhri ja palvoja ovat sama asia. AUTOHARHA ei ota hellittääkseen kävelykeskustan kiireettömyydessä. BODA-LUKKO, lukkojen sarjatuotanto on tehnyt murtomiehen työstä konttorityötä, yöt toistuvat samanlaisina, saalis on myös […]

Kategoriat
2-3|2010 Artikkelit

Proosarunosta vapaaseen proosaan

Perustuu alustuksiin Pohjoismaiden Suomen instituutissa 29.3.2010 ja FSL-seminaarissa (Fria seminariet i litterär kritik) Helsingissä 17.4.2010 Poetiikasta puhuminen on epämukavaa ainakin kahdesta syystä. Ensinnäkin käy helposti niin, että omaan kirjoittamiseen vaikuttavien ajatusten, tuntemusten, kokemusten, pyrkimysten, vaistojen, viettien, ennakkoluulojen, pelkojen, ahdistusten ja ihanteiden muotoileminen selviksi lauseiksi kadottaa näkyvistä kirjoittamisen taustalla olevan elämän, joka on aina virtaavaa ja […]

Kategoriat
2-3|2010 Tulentekoa

Miksi käytän ironiaa?

Otsikko on tehtävänantoni. Se antaa myös ymmärtää, että minua pidetään kirjoittajana, joka käyttää ironiaa. Kysymystä voisi pitää yhtä mielettömänä kuin kysymystä siitä, miksi ylipäänsä kirjoitan, mutta toisaalta se antaa myös mahdollisuuden avata estetiikkaani. Joten yritän. Samalla termille on välttämätöntä antaa pistoksia, jotta se venyisi tarkoitusperiini sopivaksi. Luulen, että päädyn lopulta väistämättä kirjoittamaan jostain aivan muusta. […]

Kategoriat
2-3|2010 Sisällysluettelot

nrot 60-61

Tuli&Savu

Kategoriat
2-3|2010 Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

”samantapaista johtajuutta kuin aikanaan sotajoukon kärjessä tarvitaan tämän ajan keskellä ehkä kipeämmin kuin koskaan” ”Kun lapsia ja nuorisoa kasvatetaan, kun koko yhteiskuntaa johdetaan, kun kestäviä, hyviä arvoja tahdotaan vahvistaa tai kun kansakunnan yhtenäisyyttä halutaan lujittaa, eivät yksin periaatteet, ohjeet ja määräykset riitä” ”tarvitaan esimerkkejä ja arjen sankaruutta” Jos runo puhuisi ja toimisi niin kuin kansanedustaja, […]

Kategoriat
2|2010 3|2010 Arvostelut

Älkööt soihdut hukkaan palako eli miten syntyy klassikko arkistojen pölystä

L. Onerva: Liekkisydän. Valitut runot. toim. Hannu Mäkelä. Tammi, 2010 Liekkisydän, valikoima L. Onervan (1882–1972) runoja, on leipomassa runoilijattaresta kansallista klassikkoa. Toisin kuin kirjan liepeen teksti lupaa, valikoima ei suinkaan kerro millainen oli tämä ”tyystin uudenlainen tekijä” suomalaisessa runoudessa, vaan tämänkin teoksen jälkeen hänet tunnetaan Eino Leinon ”muusana” ja Leevi Madetojan vaimona.

Kategoriat
2|2010 3|2010 Arvostelut

Taimia hakkuuaukealla

Timo Salo: Epätietokirja. ntamo 2009 Onko mielekästä kirjoittaa kokonaisia kirjoja, kokonaisuuksia? Tai tosia, järkeviä lauseita, totuuksia? Fiktioita, kuvitelmia? Onko tuollainen kirjoittaminen tätä nykyä edes mahdollista – tai onko koskaan ollutkaan? Timo Salon Epätietokirja heittäytyy kysymään kysymyksiä, ajattelemaan ja kokemaan maailmaa uudelleen, sinnikkäästi aina uusista marginaaleista ponnistaen. Salon tekstissä jännite muodostuu aforismin ja maailman välille. Hän […]