Marianna Kurtto: Auringon koko voimalla, WSOY 2011 Marianna Kurtto on palkittu proosarunoilija, jonka kaksi ensimmäistä kokoelmaa Eksyneiden valtakunta ja Maisemasta läpi kantavat intiimiä kirjoitusta, vuorotellen sulkeutunutta ja leikillistä, vieraannuttavaa ja periproosarunollista.
Mari Koski: Sch. Poesia 2011 Kielikuvan ilmaisuvoiman problematisoiminen vaikuttaisi olevan suomalaisen nykylyriikan virtauksista se, joka yhdistää runoilijoita halki ilahduttavan eklektisen nimekekentän. Viimeisen vuoden aikana julkaistuista runoteoksista niinkin erihenkiset esimerkit, kuin Teemu Mannisen Futurama, Pekka Jäntin Houdinin uni ja jopa Arto Lapin Laululento tuntuvat kukin tahollaan – enemmän tai vähemmän latentisti – kyseenalaistavan perinteisen kielikuvan ylivallan […]
Nick Thurston: He might find Samuel Beckettin romaani Watt käännetynä sen kieliopillisiksi yksiköiksi: ”Thus it was not rare to find, on the noun, the noun on its noun by the noun, and the noun on its noun by the noun, the noun on its noun by the noun, and the noun on its noun by […]
Tuli&Savu
Voiko todellisuutta kopiosuojata? Voiko kieltä omia? Millainen on Kirjailijaliiton määritelmän mukainen itsenäisesti luotu alkuperäinen kaunokirjallinen teos? Mitä on tekijyys yhä yhteisöllisemmässä runomaailmassa tai copy+paste-logiikoilla toimivissa lukuja kirjoituskäytänteissä? Kuluvan vuoden aikana on ilmestynyt kolme teosta, joihin on ladattu kauaskantoisia kysymyksiä. Ensimmäinen näistä on Charles Bernsteinin Attack of the Difficult Poems, jossa paikannetaan teknologisten kehitysaskelten ja runokielen […]
Brandon Brown (US)! Michael Cronin (IE)! Anna Aguilar-Amat (ES)! Anna-Riikka Carlson! Antti Nylén! Jarkko Tontti! Kaksikymmentä puhujaa kolmestatoista maasta – runoilijoita, tutkijoita, kriitikkoja; puheenvuoroja, tutkielmia, performansseja. Kesän kovimmat poeettiset panokset ampuu Helsingin Poetiikkakonferenssi seitsemän vuoden voimallaan, viikonloppuna 27. – 28. elokuuta. Teemana transmissio, runouden ja poeettisen ilmaisun siirtymät halki ajan ja avaruuden, kulttuuri- ja kielirajoja […]
Suomentanut Leevi Lehto. Käännös on ensimmäisen kerran julkaistu Tuli&Savun numerossa 3/2002. Alkuteksti: Poetry Plastique, Marianne Boesky Gallery / Granary Books. NYC. 2001 Vietän 39. elinvuottani harjoittamalla luovuudettomuutta. Perjantaina 1. syyskuuta 2000 ryhdyin kirjoittamaan puhtaaksi päivän New York Timesiä, sana sanalta, kirjain kirjaimelta, vasemmasta yläkulmasta oikeaan alakulmaan, sivu kerrallaan. Tänään, 10. marraskuuta 2000, olen noin puolessa […]
Tero Nauha: Käynti. Dada-setä 2009 Käynti on performanssitaiteilija Tero Nauhan 2000-luvulla kävellen toteuttamien teosten kirjallinen ja dokumentaarinen osa. Samalla se on osa hänen tohtorintutkintoaan performanssitutkimuksen ja -teorian ohjelmassa Teatterikorkeakoulussa. Projektit esiintyvät kirjassa kronologisesti, mikä lisää dokumentaarista vaikutelmaa.
Auli Särkiö: Sarmatia. Mäntykustannus 2011 Mikä se sellainen Eurooppa on, jossa joku sodanjälkeisessä Puolassa pyyhkii pölyt Steinwaylta? Mikä sellainen, jonka museoissa seisovat yhäti samat marmoripintaiset apollot, ja sellainen, jota kutsua “väriseväksi parfymoiduksi mantereeksi”?
Jan Hellgren: Mistä käytämme nimeä ” ”, ntamo 2008; Kohina, ntamo 2010 Jan Hellgrenin runokirjoissa ei ole sanoja, joista saisi selvää. Sanahahmoja, raaputtaen yliviivattuja, on. Paperia on rikottu. Kurottu neulan ja langan avulla. Poltettu. Rypistetty, hangattu, piirretty ja pyyhitty väkivalloin pois.