Jonimatti Joutsijärvi: Ei mikään itsessään. Sanasato 2010. Ensimmäisessä esseekokoelmassaan Ei mikään itsessään Jonimatti Joutsijärvi kiinnittää huomionsa kielen vierauteen: kieli on tuntematon ja kiinnostava kuin vastasyntynyt lapsi Alli, jolle osoitetulla kirjeellä Joutsijärvi aloittaa kirjan.
Kategoriat
Tunteen myyttinen tuhovoima
Marguerite Yourcenar: Tulet. Suom. Jussi Lehtonen. Teos 2011. Subjektiivisen tunnekokemuksen representaatio lienee lyriikan pohjimmaisista tarkoitusperistä sitä kaikkein säilyväisintä sorttia. Ei-kielellisen piiriin kuuluvan, alati liikkeessä olevan intiimin elämyksen pukeminen säkeiksi on runouden historian aikana saanut paitsi kaikkein tyhjänpäiväisimmän sentimentaalisen sanasilpun, myös koskettavimman mahdollisen kaunotaiteen olomuotoja. Marguerite Yourcenarin (1903–1987) alun perin vuonna 1936 julkaistu tekstikokoelma Tulet sijoittuu […]
Kategoriat
Runon rytmistä
Runoilija Tommi Parkko (TP) ja runoilija Jorma Vakkuri (JV) keskustelevat runon rytmistä pohdiskellen aihetta lähinnä tekijän mutta myös kokijan näkökulmista. JV: Onko kaikissa runoissa rytmiä? TP: On aina jonkinlaista. Kiusaannumme, jollei runon rytmi toimi, tai ihastumme, jos rytminen ratkaisu toimii erinomaisesti osana kokonaisuutta. Runon synty voi olla lähtöisin rytmielämyksestä. Rytmiä on kuitenkin vaikea täsmällisesti paikantaa. […]
mä oon erkka 23 vee oon kasvanu kuopiossa, julkulassa omakotitalossa niin isossa että aina oon voinu kasvaa vähän lisää mä en oo kasvanu ilman isää ja vähän liian pitkään imin äitin nisää mä oon syntyny iphone kourassa hopeelusikka suussa ja kultanen perseessä mun neljän hengen perheessä on aina puhuttu tunteista ei oo ollu puutetta hunteista […]
Kategoriat
Vanha riimi vastaan uusi
Termien määrittely on visaista hommaa. Joskus määritelmiä kuitenkin muotoillaan niin laiskasti tai yksipuolisesti, että niiden ansiosta koko asia muuttuu monimutkaisemmaksi kuin onkaan. Joskus jää huomaamatta, että määrittely on vanhentunut – tai että se sisältää selkeästi arvolatautuneita sävyjä. Miltä esimerkiksi kuulostaisi, jos ”aasi” määriteltäisiin biologiankirjassa ”epätäydelliseksi hevoseksi”? Subjektiivisiin määritelmiin törmää useammin taiteissa tai urheilussa, jossa menestykseen […]
Eugène Guillevicin mukaan runous on ”sanojen ja hiljaisuuden avioliitto”. Näin mahdollisuus olla ilmaisuvoimaista mutta mykkää, ilmaisuvoimaista juuri siksi että se on mykkää, erottaisi runouden proosasta. Sanat, säkeet ja lauseet voivat irrota puheensorinasta, puheen tai kertojaäänen ajallisesta kestosta ja vain kellua paperilla, lähestyä kuvaa. Toisessa ääripäässään runous on kohostetusti ääntä ja ajallisuutta, äänirunon esitystilanteissa jopa sanoja […]
Kategoriat
nro 67
’Ääni ja hiljaisuus’
Aika: 25.-26.8.2012 klo 11-17 Paikka: Annantalo, Annankatu 30, Helsinki Kutsupuhujat: runoilija-muusikko A.W. Yrjänä, kirjoittamisen professori Joyelle McSweeney, filosofi Reza Negarestani Helsingin Poetiikkakonferenssi on kansainvälinen yleisölle avoin konferenssi kaikille poetiikan ja runouden kysymyksistä kiinnostuneille. Vuonna 2012 konferenssin teemana on Mörkö; tekstuaaliset, todelliset, kuvitellut, historialliset, psykologiset, poliittiset, filosofiset aaveet, möröt ja peikot.
Kategoriat
Muotovalioita metropolirunoja
Juho Nieminen: Muovin kukkia. Helsinki-kirjat 2010. On myönnettävä, että Juho Niemisen (s. 1979) esikoisteos pääsi hieman yllättämään. Nyt, kun jo esimerkiksi turkulaisen katurunoaktivismin kulta-ajasta on vierähtänyt toista vuosikymmentä, ei nykylyriikalta ole rohjennut odottaa aivan niin avosieluista kaupunkilaisvuodatusta, mitä Muovin kukkia onnistuu tarjoamaan. Vaikka ajoittainen elähtäneisyys kokoelman ilmaisua vaivaakin, välittyy Niemisen runoista silti varteenotettava yritys kahlita […]
Kategoriat
Vastavirtaan kohti tulevaisuutta
Volga-antologia. Ville Ropponen (toim.). Savukeidas & Kiila 2010. Savukeitaan ja Kiilan Volga-antologiaa lukiessa alkaa tuntea itsensä suomalais-ugrilaiseksi. Ville Ropposen toimittaman teoksen perusteella Marin, Udmurtian ja Mordvan tasavaltojen suomalais-ugrilaisten kansojen älymystön piirissä oma kansallinen identiteetti yhdistyy aina yleiseen suomalais-ugrilaiseen tietoisuuteen. Antologian neljäntoista kirjailijan tekstit ovat useilla kielillä kirjoitettua runoutta, proosaa ja esseistiikkaa, mutta niitä yhdistää kamppaileva […]