Tuli & Savu

Karri Kokko Retweeted ntamo 2016 559 s.   Tältäkö internet kuulostaa, kysyy Karri Kokon Retweeted (2016), joka koostuu kirjailijan Twitter-tililtään rajattuna ajanjaksona, 15.3.–31.5.2014, poimimista noin 10 000 yksittäisestä twiitistä. Muokkausta ja karsintaa on tehty hieman, esimerkiksi kirjoittajanimien ja alustalle tyypillisten erikoismerkkien, kuten hashtagien suhteen, kuitenkaan twiittien järjestystä muuttamatta. Teoksen syntyhistoria, keruutapa ja toimintaperiaate kuvataan jälkisanassa verrattain […]

Silja Järventausta Kaupungin lippuluukulla Teos 2015 75 s.   Tämä teos lausuu tervetulleeksi jo ennen kuin sen ehtii avata. Camilla Pentin suunnittelema onnistunut ulkoasu havainnollistaa kaupunkimiljöön käyttöä Silja Järventaustan (s. 1977) neljännessä runokokoelmassa Kaupungin lippuluukulla. Samalla se avaa teoksen estetiikkaa laajemminkin. Kannen kuviot näyttävät ensisilmäyksellä säännöllisiltä, mutta eivät ole. Jokainen muoto on hieman erilainen kuin […]

Markku Into Tämä yö sisälläni on lapsuuden varjo WSOY 2016 73 s.   Markku Into -kesästäni on kohta kymmenen vuotta. Kesä ei kuollut, mutta muuttojen, muutosten ja kirjanmyyntien myötä tiivistyi niin, että hyllyyn jäi vain kokoelma Tuskin tulee ilta. Sitä en myy. Nyt hämmästyin julkaisuvuotta 1988. Luulin kirjaa 70-luvun kokoelmaksi, koska pidän siitä niin kovasti. […]

Pauliina Haasjoki Planeetta. Otava 2016. 77 s.   Pauliina Haasjoen seitsemäs kokoelma kuvaa eläinten, kasvien ja planeetan olemisen tapaa:   Ja kala, se halkoo terävä kuono edellä, ja pyrstö luikahtaa sulkeutuvan veden välistä, tai hylje, viistoa otsaa pitkin liukuu veden laatta, ja hylje kaartaa, väistää vesilohkaretta, kulkee yli kumpuilevan veden, sukeltaa alas jyrkkää rinnettä. Mustekala, […]

Veera Antsalo Pölyn historia Teos 2015 79 s.   Veera Antsalon toinen runoteos Pölyn historia on saanut pääosin innostuneen vastaanoton. Helsingin sanomien kritiikissä teosta tosin moitittiin teemojen ja ilmaisun hajanaisuudesta, mutta esimerkiksi Turun Sanomat sekä Toisinkoinen-kirjallisuuspalkinnon raati ovat ylistäneet sitä varauksetta. Antsalon levottomasti liikkuvissa proosarunoissa on nähty vapauttavaa, ihmettelylle tilaa luovaa moniäänisyyttä, joka kuitenkin vielä […]

Eija Aromaa Asiakirjat ntamo 2015 135 s.   Tankarunot lienevät monelle tuttuja yläasteen äidinkielen tunneilta, kun työhönsä kunnianhimoisesti suhtautuva opettaja yritti 5-7-5-7-7-tavukaavalla saada laiskoja hormoniteinejä kiinnostumaan runonrakennuksen toimesta. Japanilaista mittaa ovat teoksissaan hyödyntäneet suomalaisrunoilijoista ainakin Eila Kivikk’aho, Jarno Pennanen, Tuomas Anhava ja Arto Lappi. Kaksi viimeksi mainittua ovat toimineet myös japanilaisen klassisen runouden suomentajina. Suomessakin […]