Kategoriat
Artikkelit Pääkirjoitukset

Laina

Kate Zambreno kirjoittaa fragmentaarisessa romaanissaan Heroines modernismin suurnimien vaimoista ja tyttäristä, joilta kirjailijat lainasivat teoksiinsa materiaalia, mutta jotka jäivät pitkälti historiankirjoituksen marginaaliiin yhtäältä epärelevantteina, toisaalta hysteerikoiksi patologisoituina. Zambrenon teos piirtää kuvaa lainaamiseen liittyvän angstin aivan tietystä ulottuvuudesta: lainaamisen kohteen samanaikaisesta hyödyntämisestä ja hylkäämisestä.

Kategoriat
Arvostelut

Runoilijan aivot

Paul Valéry Hampaissa. Valikoima aforismeja Toimittanut ja suomentanut Jan Blomstedt Tampereen aforismiyhdistys ry 2016, 104 s.   ”Aivan etualalla istuu Ranskan tämän hetken kuuluisin lyyrikko ja filosoofinen esseisti Paul Valéry solakkana, vain lievästi harmaantuneena, eleganttina ja iloisena, hypistellen miekkaansa ja etsien silmillään tuttuja ja mielenkiintoisia kasvoja salongista. […] Hän on matemaatikko ja intellektualisti, klassillisen linjan […]

Kategoriat
Arvostelut

Elämänmakuinen surrealisti

Anne Sexton Elä tai kuole. Valitut runot Toim. & suom. Anni Sumari Savukeidas 2016, 337 s.   Anne Sextonin (1928–1974) laajasta tuotannosta on viimein saatu ensimmäinen suomenkielinen käännös, Anni Sumarin toimittama ja kääntämä valikoima Elä tai kuole. Valitut runot. Savukeitaan julkaisema kokoelma sisältää noin puolet alkuteoksensa, The Complete Poems (1982), runoista. Anne Sexton tunnetaan osana […]

Kategoriat
Arvostelut

Menetyksen valossa

Saku Soukka Paperipeili Noxboox 2016, 160 s.   Saku Soukan runo- ja valokuvateos Paperipeili on runsas kirja. Yli puolitoistasataa sivua kattava teos sisältää kymmenittäin isoja värivalokuvia sekä säemuotoista, visuaalista ja konkreettista runoutta. Valokuvien ja runojen lisäksi teosta rytmittävät lukuisat valkoiset sivut ja keskivaiheilla muutama musta sivu. Määrällisesti teoksessa korostuvat valokuvat, jotka kattavat sivumäärästä hieman yli […]

Kategoriat
Arvostelut

Post-it

Paperi T post-alfa Kosmos 2016, 91 s.   Kun Henri Pulkkisen runokirja julkaistaan paremmin tunnetun Paperi T -räppäritaiteilijanimen alla, en voi kuin historiallisesti olettaa, että alter ego tulee ottaa elimellisesti huomioon niin luennassa kuin teoksen subjektin materiaalisessa suhteessa julkisuuteen. Tilanne olisi kenties hieman toinen, mikäli nimi Paperi T ei merkitsisi minulle mitään, mikäli en olisi […]

Kategoriat
Podcast

Tuli&Savu-runopod: Romantiikka?

Tuli&Savu-runopodin ensimmäisessä jaksossa tartutaan romantiikan perintöön ja pohditaan, mihin kaikkeen se on vaikuttanut. Tosi romantikko ei näe ympärillään mitään romanttista, tässäkään ajassa. Vieraina runoilija Erkka Filander ja kirjallisuudentutkija Pajari Räsänen, hostina päätoimittaja Vesa Rantama. Jinglen on säveltänyt Tuukka Tervo. Podcast: Play in new window | Download (52.7MB)

Kategoriat
Artikkelit nro 88 Sisällysluettelot

nro 88

Kategoriat
Artikkelit Pääkirjoitukset

Romantiikka?

Romantiikasta käytävää keskustelua leimaa usein tietty ajaton, platonilainen aura, mutta siitä lienee helpointa puhua konkreettisten historiallisten esimerkkien avulla. Liikkeen koko potentiaali ja tämän päivän hennot kukinnot jäävät helposti kätköön, kun vakiintuneet ajatukset jyräävät näyttämölle. Kansallisromantiikka ja valtion idea; romanttinen rakkaus ja avioliittoinstituutio; kaukokaipuun romantiikka, imperialismi ja sen Toinen; ränsistynyt linna, kummitteleva neito ja menneisyys. Vaikka […]

Kategoriat
Arvostelut

Vastuuttomista aikuisista ja villeistä lapsista

Aura Nurmi Villieläimiä Kolera 2016, 61 s.   Lavarunoilijana tunnetun Aura Nurmen esikoisteos Villieläimiä vie lasten maailmaan, Helsingin lähiöihin, tarkemmin Pikku Huopalahteen, jossa lapset elävät rikkinäistä lapsuutta. Kokoelma palkittiin syksyllä Kalevi Jäntin palkinnolla ja Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkintoehdokkaanakin se oli. Alku tuntuu hajanaiselta. Toisessa runossa kerrotaan unesta, jossa runon minä seisoo lavalla eikä muista nimeään. Uni […]

Kategoriat
Arvostelut

Junamatkan kuvitus

Olli Heikkonen Regional-Express Teos 2016, 97 s.   Tuntuu ilmeiseltä, että runouden yksikkönä säe ei ole entisensä, vaikka onkin vaikea sanoa tarkkaan, mistä lähtien. Näennäinen säemuoto, sellainen jossa oikeaa marginaalia ei ole tasattu, vetoaa pääasiassa hahmontunnistukseen ja ilmoittaa, että teksti tulee lukea ”lyriikan” kontekstissa. Suomeksi ei juuri ilmesty runoutta, joka käyttäisi säettä nimenomaan yksikkönä: että […]