Ulrika Nielsen Perikato Suom. Marko Niemi Poesia 2017, 108 s. Suomenruotsalaisen Ulrika Nielsenin teos Perikato (Undergången, 2015) pudottaa meidät keskelle maailmaa, joka on vuonna 2017 jo monin tavoin tuttu ja koko ajan avautumassa lisää. Teos osuu moniin tämänhetkisiin huolenaiheisiin, ja sen suomentaminen on senkin takia ollut tärkeää. Kokoelma alkaa vaikuttavalla kuvalla: ”tähtitaivas oli myyty”, […]
Kategoriat
Eivät kaikki linnut ole lempeitä
Jacques Prévert Sanoja Suom. Antti Nylén Sputnik Oy 2016, 158 s. Sputnik on tunnetumpi Aki Kaurismäen elokuvien tuotantoyhtiönä kuin runokustantajana. Vaan sen kerran kun yhtiö runokirjan julkaisee, painate on tietenkin Antti Nylénin suomennos Jacques Prévertin (1900–1977) rakastetusta kokoelmasta Sanoja (Paroles, 1946). Tämä on luontevaa, sillä Prévertin sanailun lahjat ovat ohittamaton osa Kaurismäenkin taiteen […]
Kategoriat
Melankoliaa kielen leikkikehässä
Timo Salo Mutta ennen muuta Poesia 2017, 136 s. Harri Nordell kirjoitti taannoin (HS, 6.8.2017) arviossaan Pauli Tapion esikoisteoksesta Varpuset ja aika, että teos on kotimaisen runouden kentällä ”myönteinen poikkeus”, sillä Tapio kirjoittaa ”selkeää aikalaisrunoutta”, joka on viime vuosina jäänyt ”kieltä tutkiskelevien ja ilmaisuun keskittyvien kokoelmien varjoon”. Tällaiset tölväisyt ovat onneksi nykyään harvinaisempia kuin […]
Kategoriat
nro 91
Kategoriat
Koneen puumerkki
Kerrotaan, että Henry James kehitti myöhäisvuosinaan omalaatuisen suhteen kirjoituskoneeseen. Hänellä oli tapana sanella tekstinsä sihteerilleen Theodora Bosanquet’lle, joka kirjoitti sen puhtaaksi Remington-merkkisellä koneella. Aikaa myöten James ehdollistui sanelutilanteeseen siinä määrin, että kykeni sepittämään vain silloin, kun viereisestä huoneesta kuului kirjoituskoneen nakutusta. Kaikki kirjoitus on määritelmällisesti mediaalista ja teknologista, mutta kirjallinen luominen saattaa olla sitä myös, […]
Alfred Jarry Tohtori Faustroll. Johdatus patafysiikkaan Suom. Sami Sjöberg Savukeidas 2016, 151 s. Alfred Jarryn (1873–1907) Tohtori Faustroll on kirjalliselta muodoltaan romaani, mutta samalla myös kokoelma patafysiikan keskeisimpiä opinkappaleita. Patafysiikan eriskummallisen näennäistieteen lisäksi Jarry on tunnettu Kuningas Ubu -näytelmistään, ja ennen käsillä olevaa Sami Sjöbergin käännöstä ainoa suomennettu teos Jarryn tuotannosta olikin Pentti Holapan […]
Kategoriat
Ravista ja kaada, elämä on siinä
Max Jacob Runoja noppapikarista ja muita tekstejä Suom. Tommi Nuopponen Poesia 2016, 173 s. ”Linkki symbolismin ja surrealismin välillä” lienee kirjallisuushistoriallinen standardiluonnehdinta ranskalaisesta Max Jacobista (1876–1944). Jacob ei sopinut ”porukoihin” – kaiketi ikänsäkään puolesta. Hänen syntyessään Rimbaud lopetti runoilemisen. Kun Mallarmé kuoli ja Breton syntyi, Jacob suuntasi taiteelliselle uralle, aluksi maalaamisen pariin. Silti – […]
Kategoriat
Karnevaalia ja painajaisnäkyjä
Merja Virolainen Aprilia/Kekri Tammi 2016, 75/69 s. Merja Virolainen on usein sekoittanut kansanomaista ja korkeakirjallista tyyliä ajattomien klassikoiden inspiroimiin teoksiinsa omalla hurmaavalla ja häpeilemättömällä tavallaan. Esikoisteos Hellyyttäsi taitat gardenian (1990) oli keskiaikaisen rehevää antislutshamingia viattoman koristeellisissa kansissa. Uutukainen, yhteisniteenä julkaistu Aprilia/Kekri, ammentaa groteskin kirjallisuuden kahdesta perinteestä. Aprilia perustuu bahtinilaiseen karnevalistiseen groteskiin, jota François Rabelais’n […]
Jukka Vieno Ruttopuiston rakastavaiset WSOY 2017, 246 s. Jukka Vienon (s. 1957) uusin runokokoelma Ruttopuiston rakastavaiset on kaunokirja kaunokirjallisuuden kahdesta suuresta aiheesta, rakkaudesta ja kuolemasta. Kuolleiden ruusujen kimppu runokirjan kannessa pelkistää hienosti eetoksen. Humoristinen kertoja on ansiokkaan persoonallinen. Kokoelmassa on paljon kertovaa ainesta, kun proosarunot vuorottelevat lakonisen ja minimalistisen ilmaisun kanssa. Vienon onnistunut tapa yhdistää […]
Kategoriat
Kehkeytymisen pyörteessä
Niina Oisalo Valaan silmä, pilvien hai Kolera 2017, 90 s. Niina Oisalon esikoisrunoteos Valaan silmä, pilvien hai kulkee lajiuden häilyvillä rajapinnoilla. Teoksen motto on lainattu Charles Darwinilta: ”Ensiksikin tiedetään aivan liian vähän yhdestäkään eliöstä, jotta voitaisiin sanoa, millaiset vähäiset muutokset ovat tärkeitä ja millaiset eivät.” Oisalon runoissa ihminen ei näyttäydy luomakunnan huippuna vaan yhtenä […]