Vuonna 1940 ilmestyneessä klassikkoesseessään ”Historian käsitteestä” (Messiaanisen sirpaleita, 1989) Walter Benjamin kirjoittaa: ”Menneisyyden historiallinen esittäminen ei merkitse sen tunnistamista, ’kuinka oikeastaan on ollut’. Se merkitsee muistamisen hallitsemista sellaisena, jona se välähtää esiin vaaran hetkellä.” Benjaminin mukaan historiasta on esitettävä pysäytyskuva, se täytyy räjäyttää irti vakaasta ja yhdenmukaisesta jatkumosta. Vain siten voi käydä selville, mikä merkitys […]
Veijo Pulkkinen Runoilija latomossa. Geneettinen tutkimus Aaro Hellaakosken Jääpeilistä SKS 2017, 314 s. Aaro Hellaakosken (1893–1952) Jääpeili sai osakseen tienraivaajan roolin typografisesti kokeellisena runokokoelmana. Suomenkielinen kokoelma voidaan asettaa 1920-luvun suomenruotsalaisten modernistien töiden rinnalle, lähes ainoana. Filosofian tohtori Veijo Pulkkisen tutkimus Runoilija latomossa lähestyy Jääpeiliä niin kutsutun geneettisen kritiikin keinoin ja näkökulmasta. Pulkkinen jäljittää Jääpeilin […]
Tuli & Savu Annikki OFFissa
Tuli & Savu julkistaa vuoden toisen, 1968-aiheisen numeronsa perjantaina 8.6. klo 20.30 alkaen Tampereella ravintola Artturissa (Kauppakatu 9) osana Annikki OFF -kaupunkifestivaalia. Mukana esiintymässä runoilijat Maria Matinmikko, Maria Laakso, V. S. Luoma-aho ja Karri Kokko. Tapahtuman juontaa Aino Huusko. Tapahtumaan on kaikille avoin pääsy. Lämpimästi tervetuloa kuulemaan loistavaa runoutta!
Linnun ruumis runossa
Karoliina Lummaa Kui trittitii! Finnish Avian Poetics Transl. Jaakko Mäntyjärvi, Emily Jeremiah & Fleur Jeremiah Suomalainen tiedeakatemia 2017, 264 s. Karoliina Lummaan Kui trittitii! Finnish Avian Poetics jatkaa tutkijatohtorin runolinnun poliittisuutta käsitelleen väitöstutkimuksen (Poliittinen siivekäs, 2010) aiheessa. Aiempi tutkimus, joka koski 1970-luvun ympäristökysymyksiin heränneen linturunouden subjektien konkreettisuutta, avautuu laajemman aikajanan osaksi. Väitöksen keskiössä oli […]
Merkitysvuotoja viileissä tiloissa
Virpi Vairinen Ilmanala Kolera 2017 [68 s.] Virpi Vairisen toinen runokokoelma Ilmanala kasaa palasina maailmalla olevista informaation rippeistä erilaisia mahdollisuuksia tilaksi. Tekijän esikoinen Kuten avata äkisti ilmestyi vuoden 2015 lopulla ja oli Tanssiva karhu -palkintoehdokkaana. Tällä välin monessa mukana oleva Vairinen on ehtinyt muun muassa päätoimittaa digitaalisen runouden Nokturno-sivustoa ja Daniil Kozlovin kanssa viime […]
Kolme jälkinähtyä
Joskus käy niin, että kun kokoelma on jo maailmalla, ilmestyy tajuntaan vielä joitakin uusia runoja, kuin ulko-ovelle tuntemattomia sukulaisia. Nämä kolme runoa ovat juuri sellaisia, eräällä tavalla myöhässä, ja silti ne tarraavat kiinni Nähty. Elämä -kokoelmaani (Siltala 2017), ajatellen kuuluvansa sinne. -10 magnitudia Vajaan kymmenen magnitudin kohtaaminen Minna Canthin ja Maria Jotunin välillä. Canth […]
Reaktorivariaatioita ja muita muotoja
Pauli Tapio Varpuset ja aika Poesia 2017, 96 s. Pauli Tapion Varpuset ja aika on hämmästyttävän ehyt esikoisteos. Liki satasivuisen kokoelman erilaiset tyylit muodostavat sisällöllisesti eheän ja eteenpäin soljuvan rapsodian. Siitä kirjoitetuissa kritiikeissä on usein todettu, että Tapio kirjoittaa eräänlaista aikalaisrunoutta, jonka voimakkaimmat osat on luettava tässä ja nyt. Teoksen pelkistäminen aikalaisrunoudeksi ei kuitenkaan […]
Kalat pyristelevät kohti tähtiä
Robert Desnos Salaperäiselle & Pimeys Suom. Janne Salo Savukeidas 2017, 63 s. Robert Desnos (1900–1945) on yksi niistä 1900-luvun runoilijoista, joiden teoksia on Ranskassa jatkuvasti kirjakaupoissa saatavilla. Kotimaassaan Desnos kuuluu eräiden runojensa osalta kouluopetukseen. Suomessa hän ei kuulu oikeastaan mihinkään, paitsi Aale Tynnin modernia ranskalaista runoutta esittelevään Tulisen järjen aika -valikoimaan (1962). Runoilijan nimi […]
Elina Siltanen Experimentalism as Reciprocal Communication in Contemporary American Poetry. John Ashbery, Lyn Hejinian, Ron Silliman. John Benjamins Publishing Company 2016, 210 s. Elina Siltasen väitöskirjan oletuksena on, että Yhdysvaltain sodanjälkeistä kokeellista runoutta on hyödytöntä lukea sisäiseksi puheeksi, jonka lukija kuulee sivukorvalla (lyyrinen, banalisoitunut overhearing), mutta toisaalta kirjoittamista ja lukemista on edelleen parasta ajatella […]
”…ja kaikkialla on hän kahleissa”
Eino Santanen Yleisö Teos 2017, 102 s. Eino Santasen Yleisö on jatkoa vuonna 2014 ilmestyneelle teokselle Tekniikan maailmat. Nämä kaksi kirjaa muodostavat jatkumon niin käsittelemiensä aiheiden puolesta kuin ulkoasultaan ja asettelultaan. Kokoelmat ovat myös rakenteeltaan hyvin samanlaisia; niiden osastot on otsikoitu samantapaisin otsikoin ja ne ovat laajuudeltaan ja asettelultaan melkein identtiset. Kummassakin teoksessa on […]