Harry Salmenniemi Yö ja lasi Siltala 2018, 330 s. Tämä on ensimmäinen runokritiikkini kymmeneen vuoteen. Yllätyin, kun minua pyydettiin se tekemään. Vaikka arvostelin aikoinaan tusinankin runoteosta vuodessa ja kirjoitin itse runoja, jätin kriitikon pestini ja koko lyriikan vuoteen 2010 mennessä ja siirryin proosan ja esseistiikan puolelle. Tarkemmin ajateltuna en ole sen koommin lukenut ainuttakaan […]
Cia Rinne l’usage du mot / notes for soloists / zaroum kookbooks 2017. [104 s.] Berlin Sound Poets Quoi Tête: äänirunokonsertti Helsinki Lit -tapahtumassa 25.5.2018. Ruotsissa syntynyt ja Berliinissä asuva suomenruotsalainen Cia Rinne kirjoittaa monikielistä, avantgardeista ammentavaa runoutta. Uusin teos l’usage du mot (Gyldendal, 2017) liittyy osaksi Rinteen zaroum-projektia, johon kuuluvat myös notes […]
Vuoden lopuksi pyysimme kriitikoita nostamaan esiin jonkin mieleen jääneen tai vaikutuksen tehneen runokirjan tai muun runoteoksen. Osasta on vielä luvassa kritiikki myös painetussa lehdessä. Virpi Alanen Shiwu: Kaivoin lammen kuuta varten. Ajatuksia vuorilta. Suom. Miika Pölkki. Art House 2018, 163 s. Kiinalainen munkki Shiwu Qinggong (1272─1352) kirjoittaa monenlaisista elämän hankaluuksista, mutta tyystin ilman […]
Ebba Witt-Brattström Vuosisadan rakkaussota Suom. Jaana Nikula. Into 2018, 173 s. Århundradets kärkekskrig. Norstedts 2016, 188 s. Olipa kerran kaksi sukupuolta, ja niiden välillä sota. Oli järki ja tunne, ja niiden välinen yhteys poikki. Oli mies joka heitti naisen lattialle, ja nainen joka halusi antaa anteeksi. Oli yksityinen ja julkinen, ja niiden välinen fasadi. […]
Kukkien ja sodan lauluja. Asteekkien runoutta Toim. & suom. Pekka Valtonen Aviador 2017, 178 s. Suomenkielinen käännöskirjallisuus on viime vuosina saanut arvoisiaan ja asiantuntevia lisäyksiä muinaisten kansojen kirjallisuudesta, muun muassa ugaritilaisen Baalin palatsin ja kuninkaiden suvun (2017) ja Paavo Castrénin uuden Odysseia-käännöksen (2016). Amerikan alkuperäiskansojen klassista kirjallisuutta ei kuitenkaan ole suomeksi aiemmin ilmestynyt lukuun […]
Heti alkuun aurinko on jo laskenut. Yleisö on lähtenyt viettämään vapaa-aikaa. Yleisö on kuluttanut kaksikymmentäyhdeksän pilkku viisikymmentä tai tasan kaksikymmentä johonkin kivaan, noussut bussiin ja tullut esityspaikalle tarkkailemaan ennen kaikkea itseään. Eino Santasen samannimiseen runokokoelmaan pohjautuva Yleisö-esitys koostuu joukosta tiiviitä näyttämökuvia. Tunnelma on monin paikoin harras. Valtteri Raekallion ja työryhmän esitys loihtii hyvin intiimin tilan, […]
Federico García Lorca Hämärä rakkaus. 30-luvun runot Suomentanut Katri Kaarniala ntamo 2018, 74 s. Vuonna 1930 Federico García Lorca (1898–1936) palaa runollisesti voittoisalta Amerikan-matkaltaan. Seuraavana vuonna Espanja julistautuu historiassaan toisen kerran tasavallaksi; alkaa uudistusten, toiveiden, pettymysten ja ristiriitojen aikakausi, joka huuhtoutuu maailmanhistoriasta sisällissodan (1936–1939) verivirroissa. Lorca alkaa tukea ja toteuttaa tasavallan kulttuuripolitiikkaa. Hän johtaa […]
Lassi Hyvärinen Tuuli ja kissa Poesia 2018, 84 s. Lassi Hyvärinen jatkaa absurdin runon tekijänä kolmannessa teoksessaan Tuuli ja kissa. Teoskokonaisuudessa hieman odottamaton ystävysjoukko elää maalaisidyllissä, metsän ja viljavainioiden keskellä, sopivan etäisyyden päässä yhteiskunnan humusta. Kissa, tuuli, sipulinvarsihameinen nainen, mehiläistarhuri ja kertoja ovat Hyvärisen surrealistisen eläinsadun keskeiset henkilöhahmot. Tuulta kuvaillaan vähän ukkomaiseksi. Se on […]
Kysy höyheniltä Tyyny laskelmoi näkyjesi painoa. Jos kyse on minusta, puntarin neula hyppää sängystä ylös xxxxxxtarkkailee sinua, marssii keittiöön vesilasilliselle: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxjuo, tärisee, romahtaa Ja sinä, päällä puskien, tuhoat tyynyn, xxxxxxxxxxxxxxxxxxxetsien kunnostat viimeisen unen reitin Neulavaillalankaa-Quijote, kuorsauksesi piiloutuu hanhen höyheniin Kysyy höyheniltä, milloin hengitys, xxxxxxxxxxxsyvä, sai täyttää sinut haluamatta kuristaa kaulaasi Näin ehkä voisit unohtaa, […]
Kerroin esikoiskirjansa julkaisseelle tuttavalle väitöskirjani aiheen: teen kysely- ja haastattelututkimusta Suomessa asuvista kirjailijoista, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Keskustelu päättyi vastapuolen lakoniseen kysymykseen: onko niitä muka? Kyllä heitä on. Lähetin vuoden 2017 aikana yli 70:lle Suomessa pysyvästi tai osittain asuvalle kirjailijalle kutsun osallistua kirjailijan työtä koskevaan tutkimukseen, ja kevääseen 2018 […]