Toni Lahtinen & Anne Ketola Pelle Romantikan Luontorunoja Anne Ketolan kuvittamana Sanasato 2018, 76 sivua. Pelle Romantika & Kuolema-duo (Mari Hermaja ja Elliina Peltoniemi) Luontorunoja. Kirjallinen äänilevy nro 2 LP, Sanasato 2019. Luonnolla tarkoitetaan usein ”ihmistä ympäröivä[ä] maailma[a] kaikkine siihen kuuluvine olioineen ja esineineen, semmoisina kuin ne on ’luotu’ […] kaiken ihmisen […]
Ezra Pound Pisan cantot Suom. Kari Aronpuro ntamo 2018, 377 s. Jos kuorisi modernia kuin sipulia, paljastuisiko sen ytimestä Ezra Poundin (1885–1972) Pisan cantot? Ainakin niiden muodostama kokonaisuus on kuin moderni pienoiskoossa: yhtä ristiriitainen, monimutkainen, haaroittuva ja haavoittuva; ihastusta, hämmennystä ja kauhua herättävä. Kuin jokin, jossa on tila ja tilaisuus kaikelle – myös fasismille. […]
Tuli & Savu on voittanut vuoden 2019 pohjoismaisen kulttuurilehtipalkinnon. Tieto julkistettiin Göteborgin kirjamessuilla 27.9. Raadin mukaan lehti sisältää ajankohtaista keskustelua, jossa runoutta käsitellään yhteiskunnallisessa kontekstissa. Lehteä luonnehtii samalla kertaa utelias ja paneutuva asenne. Perusteluissa kiitetään myös uutta luovaa graafista asua, joka kuitenkin pitää aina itse tekstisisällön keskiössä. Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liiton tiedotteen voi lukea täältä […]
Miika Osamitsu Kuin keinoveden pinnalla Basam Books 2019, 96 s. Miika Osamitsun esikoisrunokokoelma Kuin keinoveden pinnalla on sekoitus suomalaisesta luontomiljööstä sekä klassisesta kiinalaisesta ja japanilaisesta runoudesta ammentavaa luontokuvausta ja dystooppisvaikutteista pohdiskelua virtuaalitodellisuuden ja keinoälyn olemuksesta. Kokoelma tarjoaa luontorunouden ystäville mielenkiintoisia rinnastuksia suomalaisen luontokuvaston ja buddhalaisvaikutteisen luontorunouden kesken asettamalla erilaiset todellisuudet rinnakkain ja lomittain. Säemuodoltaan […]
Stina Saari Ä nim ling Teos 2018, 70 s. Miltä kuulostaa ihmisääni ennen merkitystä, orgaanisena, ruumiillisena, rytmikkäänä? Miltä kuulostaa puhe ennen ymmärrystä? Ennen kuin määrittelyn tarve, analyyttisyys ja sukupuolittaminen kiilaavat kieleen ja inhimilliseen tietoisuuteen? ”OU, ZO-ZOU, ZO-OOO!” ”RRRRRRRRZZZAP” ”JIHUU meizi on mailman paraZaZaZZ”. Stina Saaren esikoisrunoelma Ä nim ling avautuu kielen soivalle, elävälle materiaalisuudelle. […]
Stina Saari Ä nim ling Teos 2018, 70 s. Jos Stina Saaren esikoiskokoelma Ä nim ling onnistuu aiheuttamaan lukijassaan ylitsepääsemätöntä pähkäilyhampaan kolotusta tai kukaties jopa paheksuvaa tuhinaa, saa siitä syyttää yksinomaan omia fakkiintuneita lukutottumuksiaan. Itse jouduin aprikoimaan hyvän tovin ennen vakuuttumistani siitä, että teos on todella kaiken lyyrillisen metelinsä väärti. Saaren ilmaisutyyli kun vääntää […]
Ramón Gómez de la Serna Hevoselle kaikki niityt ovat rumpuja. Valikoima gregueríoja Valikoinut ja suomentanut Arto Rintala Into 2018, 92 s. Joskus kirjailijat lunastavat vapautensa luomalla oman kirjallisuudenlajinsa. Jälkimaailma sitten itsepintaisesti yhdistää kirjailijan tähän genreen, teki hän mitä muuta tahansa. Juhani Aho kirjoitti lastuja, Ezra Pound cantoja. Belgialainen surrealisti Achille Chavée valmisti keitteitä (décoctions). […]
Salla Kaarin Kalkas Bartholinin rauhaset Kulttuurivihkot 2018, 63 s. Voiko kuvitella kiinnostavampaa lähtökohtaa runokokoelmalle kuin nimetä se naisen vaginaan kuuluvan osan mukaan? Bartholinin rauhaset ovat paitsi vaginan suuaukon vieressä olevat eteisrauhaset, myös Salla Kaarin Kalkkaan esikoisrunokokoelman nimi. Bartholinin rauhaset toimii runokirjan nimenä loistavasti: harvoin tunnettu anatominen käsite ei paljasta teoksen sisällöstä liikaa. Tämän nimen […]
suomentanut Arja Meski Fonografi oli keksitty kaiketi vasta vähän ennen kouluaikojani. Joka tapauksessa se oli julkisen hämmästelyn kohteena, ja siitä varmasti johtui, että fysiikanopettajamme, monenlaiseen puuhakkaaseen askarteluun taipuvainen mies, opasti meitä näppärästi kokoamaan sentapaisen laitteen havainnollisista tarvikkeista. Muuta ei tarvittu kuin mitä seuraavassa luettelen. Pala notkeaa kartonkia, joka taivutettiin suppiloksi. Sen pyöreistä aukoista pienempään […]
Eivätkö oikeastaan kaikki kielen ja kirjallisuuden kysymykset ole samalla yhteisön kysymyksiä? Pontus Purokuru kirjoittaa Täysin automatisoidussa avaruushomoluksuskommunismissa (2018): ”Kukaan ei ole yksin ongelmineen, haluineen tai fantasioineen. Halut ja ajattelu virtaavat aina ensin ryhmän tasolla. Tässä mielessä ei ole yksilöllistä ajattelua, haluamista tai toimintaa. Vaikka yksilöt ovat ainutlaatuisia, yksilön takana on aina ryhmä.” Varmasti yhteisöön pätee […]