Vuonna 1948 amerikkalaisrunoilija Louis Zukofsky julkaisi teoksen A Test of Poetry, joka koostui tuntemattomilta ja tunnetuilta tekijöiltä valikoiduista, enimmäkseen anonyymeina esitellyistä runoista. Lukijan sai harjoittaa esteettistä silmäänsä vertailemalla enemmän tai vähemmän rinnasteisia tekstejä toisiinsa – Mannisen vai Saarikosken Odysseia? Lopputulemaa varten jokaisen runon yläkulmaan oli merkitty tila arvosanalle: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, heikko. Kun arvotamme, kuvittelemme […]
Kategoria: Pääkirjoitukset
Kategoriat
Pääkirjoitus
Runous on katkosten aluetta. Se on paikka, jossa merkitys hyppää kuilun yli tai kuiluun – sanat ovat matkalla minulta teille tai sinulta minulle, matkalla kirjoittajalta lukijalle. Tai sitten säkeet eivät ole matkalla erityisesti minnekään, mutta leijailevat silti hieman irrallaan maasta, kuin huomaamatta hyppyyn nousseena. Runon maisemassa esiintyvät esineet, ihmiset, kielen merkitsevät ja materiaaliset pinnat voivat […]
Kategoriat
Pääkirjoitus
Kuka kirjoittaa? Viime vuosikymmenien aikana tekijyydestä on keskusteltu paljon. On puhuttu tekstin ja tekijän suhteesta, koneiden ja inhimillisten äänten välisistä jännitteistä, erilaisista proseduraalisista metodeista tekijän keskeislyyrisen äänen hälventämiseksi, mutta kaikesta sanotusta huolimatta runouden tunnuspiirteeksi mielletään yhä yksittäisen tekijän (subjektiivinen) ääni. Puhujuuden problematisointi ja kriisiyttäminen on ollut tärkeä teema suomalaisessa runoudessa ja viimeistään hakukoneavusteinen kirjoittaminen ja […]
Vuosien saatossa ilmestyneiden Tuli&Savu-lehtien teemoja ei voi lyhyesti niputtaa tai kuvata korostamatta niiden moninaisuutta: On liikuttu erimaalaisissa ja erikielisissä runouksissa, käsitelty ismejä tai pohdittu eri taiteenlajien tai kirjallisuuden lajityyppien ja runouden välisiä suhteita. Toimituksen tarkoitus on ollut rikastuttaa suomalaista runouden lukemista ja kirjoittamista, avata ja syventää runoudesta käytäviä keskusteluja – luoda läpivetoa ja usein jättää ovien […]
Pelkkä ajatus, miltä Amerikka näyttäisi jos klassikoilla olisi laaja levikki (…) (Ezra Pound, ”Cantico del sole”) Kulttuuri sisältää kosolti paikkaansa pitämättömiä ”ajatuksia”, jotka tavan sitkeällä itsepintaisuudella kykenevät monistumaan aina vain uusien ihmisten ajatuksiksi. Yksi näistä on tradition nimeäminen kuivaksi, kuivemmaksi, kuolleeksi. Esimerkiksi Tristan Tzara (1896–1963) väitti lukevansa vain elossa olevia kirjailijoita, koska he sentään ovat […]
Eugène Guillevicin mukaan runous on ”sanojen ja hiljaisuuden avioliitto”. Näin mahdollisuus olla ilmaisuvoimaista mutta mykkää, ilmaisuvoimaista juuri siksi että se on mykkää, erottaisi runouden proosasta. Sanat, säkeet ja lauseet voivat irrota puheensorinasta, puheen tai kertojaäänen ajallisesta kestosta ja vain kellua paperilla, lähestyä kuvaa. Toisessa ääripäässään runous on kohostetusti ääntä ja ajallisuutta, äänirunon esitystilanteissa jopa sanoja […]
Kategoriat
Pääkirjoitus
Kaksi vuotta – Ei. Anteeksi! – kolme vuotta sitten ilmestyneessä Tuli&Savun kritiikki-teemanumerossa usutimme lukijamme kokeilemaan kritiikin rajoja. Tästä ”kritiikkikokeilusta” nousi kova poru. Olen saanut ihan jatkuvasti selitellä kokeilun mielekkyyttä. Jokin aika sitten lueskelin yleisesitystä taiteellisesta tutkimuksesta (joka sivumennen sanoen lienee käsitteenä yhtä mielipiteitä jakava kuin taannoin tahattomasti lanseeramme ”kokeellinen kritiikki” -termi) ja kiinnitin huomiota keskusteluun […]
Kategoriat
Pääkirjoitus
Voiko todellisuutta kopiosuojata? Voiko kieltä omia? Millainen on Kirjailijaliiton määritelmän mukainen itsenäisesti luotu alkuperäinen kaunokirjallinen teos? Mitä on tekijyys yhä yhteisöllisemmässä runomaailmassa tai copy+paste-logiikoilla toimivissa lukuja kirjoituskäytänteissä? Kuluvan vuoden aikana on ilmestynyt kolme teosta, joihin on ladattu kauaskantoisia kysymyksiä. Ensimmäinen näistä on Charles Bernsteinin Attack of the Difficult Poems, jossa paikannetaan teknologisten kehitysaskelten ja runokielen […]
Kategoriat
Pääkirjoitus
Tässä numerossa esitellään kuusi brittiläistä nykyrunoilijaa. Kuten valikoiman esittelyssä todetaan, kiinnostavien runojen lisäksi heitä ja monia suomalaisia nykyrunoilijoita yhdistää aktiivinen toiminta blogien, klubien, tapahtumien ja pienkustannustoiminnan parissa. Lämmin kiitos Teemu Manniselle jälkisanoista ja käännettävien runoilijoiden valikoinnista. Kiitos myös valikoiman suomentajille sekä FILI:lle saadusta käännöstuesta.
Kategoriat
Pääkirjoitus
”samantapaista johtajuutta kuin aikanaan sotajoukon kärjessä tarvitaan tämän ajan keskellä ehkä kipeämmin kuin koskaan” ”Kun lapsia ja nuorisoa kasvatetaan, kun koko yhteiskuntaa johdetaan, kun kestäviä, hyviä arvoja tahdotaan vahvistaa tai kun kansakunnan yhtenäisyyttä halutaan lujittaa, eivät yksin periaatteet, ohjeet ja määräykset riitä” ”tarvitaan esimerkkejä ja arjen sankaruutta” Jos runo puhuisi ja toimisi niin kuin kansanedustaja, […]