ALLERGIA, eräs aita kahden asian välillä, esim. ihmisen ja kevään. ANTITYÖKALU, työkalu joka hidastaa tehtävän suorittamista, kun esim. tekijälleen rakkaan kohteen ei haluta heti valmistuvan. AURINGONPALVONTA, kansanhurskauden muoto, jossa uhri ja palvoja ovat sama asia. AUTOHARHA ei ota hellittääkseen kävelykeskustan kiireettömyydessä. BODA-LUKKO, lukkojen sarjatuotanto on tehnyt murtomiehen työstä konttorityötä, yöt toistuvat samanlaisina, saalis on myös […]
Kategoria: 2-3|2010
Proosarunosta vapaaseen proosaan
Perustuu alustuksiin Pohjoismaiden Suomen instituutissa 29.3.2010 ja FSL-seminaarissa (Fria seminariet i litterär kritik) Helsingissä 17.4.2010 Poetiikasta puhuminen on epämukavaa ainakin kahdesta syystä. Ensinnäkin käy helposti niin, että omaan kirjoittamiseen vaikuttavien ajatusten, tuntemusten, kokemusten, pyrkimysten, vaistojen, viettien, ennakkoluulojen, pelkojen, ahdistusten ja ihanteiden muotoileminen selviksi lauseiksi kadottaa näkyvistä kirjoittamisen taustalla olevan elämän, joka on aina virtaavaa ja […]
Miksi käytän ironiaa?
Otsikko on tehtävänantoni. Se antaa myös ymmärtää, että minua pidetään kirjoittajana, joka käyttää ironiaa. Kysymystä voisi pitää yhtä mielettömänä kuin kysymystä siitä, miksi ylipäänsä kirjoitan, mutta toisaalta se antaa myös mahdollisuuden avata estetiikkaani. Joten yritän. Samalla termille on välttämätöntä antaa pistoksia, jotta se venyisi tarkoitusperiini sopivaksi. Luulen, että päädyn lopulta väistämättä kirjoittamaan jostain aivan muusta. […]
nrot 60-61
Tuli&Savu
Pääkirjoitus
”samantapaista johtajuutta kuin aikanaan sotajoukon kärjessä tarvitaan tämän ajan keskellä ehkä kipeämmin kuin koskaan” ”Kun lapsia ja nuorisoa kasvatetaan, kun koko yhteiskuntaa johdetaan, kun kestäviä, hyviä arvoja tahdotaan vahvistaa tai kun kansakunnan yhtenäisyyttä halutaan lujittaa, eivät yksin periaatteet, ohjeet ja määräykset riitä” ”tarvitaan esimerkkejä ja arjen sankaruutta” Jos runo puhuisi ja toimisi niin kuin kansanedustaja, […]