Kategoria: Arvostelut

Kategoriat
Arvostelut

Runo, kriittinen teko

Hans Magnus Enzensberger: Mausoleumi. Suomentanut Kari Aronpuro. ntamo 2013. 131 s. Mausoleumi on ensimmäinen suomeksi julkaistu kokonainen runoteos eräältä tärkeimmistä sotien jälkeisistä saksankielisistä runoilijoista. Julkisena intellektuellina ja poleemisena hahmona tunnetun Enzensbergerin runous on parhaimmillaan juuri teoskokonaisuuksissa, joissa on usein jokin yhdistävä teema tai metodi. Hänen runoissaan on valtavasti kollaasiainesta, paljoutta, jonka merkitys hahmottuu parhaiten suhteessa […]

Kategoriat
Arvostelut

Ajatella ja siis olla

  Mari Laaksonen: Galleria Noesis. ntamo 2013. 46 s. Syvällisten ajatteleminen on yleensä mainettaan banaalimpaa toimintaa. Joutenolo ja kvanttifysiikan premissien pyörittely ilman vaadittua asiantuntemusta ei useinkaan johda henkilökohtaiseen, saati tieteelliseen kehitykseen, vaan on eräänlaista tyhjäkäyntiä. Siinä eivät ratkea maailman salat, vaan käy kuten Tolstoi kirjoittaa: ”[T]oimien valinnan suurempi vapaus, se vapaus, jonka hänelle oli elämässä […]

Kategoriat
Arvostelut

Lyönti lyönniltä

Markus Leikola: Sata mustelmaa. ntamo 2013. 100 s. Parin viime vuoden aikana on Suomessa ilmestynyt useampia kokoelmia, joissa väkivalta on erityisen vahva teema. Päällimmäisinä mielessä ovat Ville Hytösen Sotaraamattu (Siltala 2014), Maaria Päivisen Sinun osasi eivät liiku (ntamo 2014) ja Ville Luoma-ahon Sam Pink -suomennos Aion kloonata itseni ja tappaa kloonini ja syödä sen (Poesia […]

Kategoriat
Arvostelut

Ajan arvoitus, historian heijastus

        Bei Dao: Puhun peilille kiinaa. Valitut runot. Suomentanut Pertti Seppälä. Basam Books 2013. 155 s.   Voisi olettaa, että Kiinan suurella yleisöllä ja pohjoisamerikkalaisella kokeellisen runouden kentällä on varsin erilainen runomaku. Bei Daon kohdalla näin ei kuitenkaan ole, vaan suosituimpana kiinalaisena nykyrunoilijana pidetyn kirjailijan tuotanto on valtavan rakastettua mitä erilaisimpien piirien keskuudessa. Hän on […]

Kategoriat
Arvostelut nro 75 Runokritiikki

Arhur, vihdoin kokonaisena

Arthur Rimbaud: Kootut teokset. Suom. Einari Aaltonen. Sammakko 2012. 376 s.   Arthur Rimbaud (1854-1891) on ollut Suomessa jo kauan vaikutusvaltainen mysteeri. Hänen runoutensa on vaikuttanut kotoisiin maailmalle tähyäviin henkiin varmasti yli sadan vuoden ajan mutta mikään aikakausi runoudessamme ei ole ottanut häntä täysin omakseen. Rimbaud’n kaltaiset, jo eläessään elämää suuremmat hahmot on vaikea nähdä […]

Kategoriat
Arvostelut nro 75

Vinksahtaneita tarinoita katvealueilta

Silja Järventausta: Hyvän yön puisto. Teos 2012. 80 s. Silja Järventausta on vähintäänkin kiinnostava kirjoittaja. Hänen proosarunoteksteissään on sellaista omapäisyyttä, ellei jopa omituisuutta, jolle on vaikea keksiä mitään kuvaavaa tai luokittelevaa termiä. Hyvän yön puisto on Järventaustan kolmas runokokoelma ja tyyliltään selvää jatkumoa edeltäjilleen. Lyhyen yksinkertaiset, katkeilevat lauseet ja epäsovinnaiset kuvayhdistelmät luovat tunnelman, joka on […]

Kategoriat
Arvostelut nro 75

Helinää, sylkytystä, kirahtelua ja pientä pärinääkin

Eeva Kilpi: Kuolinsiivous. WSOY 2012. 117 s. Kun vuonna 1928 syntynyt, yli 30 teosta vuodesta 1959 lähtien kirjoittanut Eeva Kilpi nimeää tuoreen tekstikokoelmansa Kuolinsiivoukseksi, lienee lukijalla perusteita odottaa teokselta joko synkkää lunastusta tai vaihtoehtoisesti itseironian sävyttämää humoristista puheenpartta. Kilpi kirjoittaa päiväkirjamerkintöjen muotoon sommitellut ajatuksensa auki molempia mainittuja rekistereitä hyödyntäen. Ilmaisun kristillinen taustavire, muistojen varaan rakentuva […]

Kategoriat
Arvostelut nro 75

Spartalainen karnevaali tai säkenöivä paasto

Panu Tuomi: Sylviuksen uurre. WSOY 2012. 63 s.   Vuonna 2005 ilmestynyt Vaaleanpunainen ilmestyskirja merkitsi Panu Tuomen runotuotannossa jonkin sortin käännekohtaa. Yhdeksänkymmentäluvun puolivälissä debytoineen runoilijan lyriikkaa Pyhän vituksen tautiin (2003) asti hallinnut sumea intertekstuaalisuus – ilkeäkielisemmin muotoiltuna akateeminen namedropping ja käsitepäteminen – alkoi väistyä tasapainoisemman säeilmaisun ja teoskokonaisuus edellä tehtyjen esteettisten valintojen tieltä. Siinä missä […]

Kategoriat
Arvostelut nro 75

Kertomuksia kielletystä halusta

Merja Virolainen: Valloittaja. Tammi 2012. 72 s.   Merja Virolaisen Valloittajan pääosassa esiintyy runoilijan tuotannosta tuttu elämäntapahairahtaja, toisen naisen hekumassa kärsivä uskottoman rakkauden esitaistelija. Tarinallinen ja vahvaääninen kokoelma näyttää intensiivisen rakkaussuhteen kaaren, hullusta huumasta katkeraan kostoon saakka. Kuolemanvakavalla leikkisyydellä se kirjoittaa itsensä rakkauslyriikan perinteeseen. Valloittaja esittelee kattavasti seksuaalisen halun kysymyksiä. Antautumisen pelko ja häpeä ovat […]

Kategoriat
Arvostelut nro 72

Anarkistinen äänenavaus

Maria Matinmikko: Valkoinen. ntamo 2012. 100 s. Maria Matinmikko on saavuttanut vähässä ajassa paljon. Hänen esikoisensa Valkoinen voitti ensimmäisenä tarvepainatuskustantamon teoksena Tanssivan karhun. Se myös sijoittui Helsingin Sanomien esikoiskilvassa ”hyväksi kakkoseksi”. Kriitikkona mietin, kuulenko humulta teoksen omaa ääntä – saati omaani. Teoksen kanteen ntamon sarjailme on saanut koristuksekseen synkän valokuvan. Valkoinen valo paistaa verhotun ikkunan […]