Kategoria: Arvostelut

Karoliina Lummaa Kui trittitii! Finnish Avian Poetics Transl. Jaakko Mäntyjärvi, Emily Jeremiah & Fleur Jeremiah Suomalainen tiedeakatemia 2017, 264 s.   Karoliina Lummaan Kui trittitii! Finnish Avian Poetics jatkaa tutkijatohtorin runolinnun poliittisuutta käsitelleen väitöstutkimuksen (Poliittinen siivekäs, 2010) aiheessa. Aiempi tutkimus, joka koski 1970-luvun ympäristökysymyksiin heränneen linturunouden subjektien konkreettisuutta, avautuu laajemman aikajanan osaksi. Väitöksen keskiössä oli […]

Virpi Vairinen Ilmanala Kolera 2017 [68 s.]   Virpi Vairisen toinen runokokoelma Ilmanala kasaa palasina maailmalla olevista informaation rippeistä erilaisia mahdollisuuksia tilaksi. Tekijän esikoinen Kuten avata äkisti ilmestyi vuoden 2015 lopulla ja oli Tanssiva karhu -palkintoehdokkaana. Tällä välin monessa mukana oleva Vairinen on ehtinyt muun muassa päätoimittaa digitaalisen runouden Nokturno-sivustoa ja Daniil Kozlovin kanssa viime […]

Pauli Tapio Varpuset ja aika Poesia 2017, 96 s.   Pauli Tapion Varpuset ja aika on hämmästyttävän ehyt esikoisteos. Liki satasivuisen kokoelman erilaiset tyylit muodostavat sisällöllisesti eheän ja eteenpäin soljuvan rapsodian. Siitä kirjoitetuissa kritiikeissä on usein todettu, että Tapio kirjoittaa eräänlaista aikalaisrunoutta, jonka voimakkaimmat osat on luettava tässä ja nyt. Teoksen pelkistäminen aikalaisrunoudeksi ei kuitenkaan […]

Robert Desnos Salaperäiselle & Pimeys Suom. Janne Salo Savukeidas 2017, 63 s.   Robert Desnos (1900–1945) on yksi niistä 1900-luvun runoilijoista, joiden teoksia on Ranskassa jatkuvasti kirjakaupoissa saatavilla. Kotimaassaan Desnos kuuluu eräiden runojensa osalta kouluopetukseen. Suomessa hän ei kuulu oikeastaan mihinkään, paitsi Aale Tynnin modernia ranskalaista runoutta esittelevään Tulisen järjen aika -valikoimaan (1962). Runoilijan nimi […]

Elina Siltanen Experimentalism as Reciprocal Communication in Contemporary American Poetry. John Ashbery, Lyn Hejinian, Ron Silliman. John Benjamins Publishing Company 2016, 210 s.   Elina Siltasen väitöskirjan oletuksena on, että Yhdysvaltain sodanjälkeistä kokeellista runoutta on hyödytöntä lukea sisäiseksi puheeksi, jonka lukija kuulee sivukorvalla (lyyrinen, banalisoitunut overhearing), mutta toisaalta kirjoittamista ja lukemista on edelleen parasta ajatella […]

Eino Santanen Yleisö Teos 2017, 102 s.   Eino Santasen Yleisö on jatkoa vuonna 2014 ilmestyneelle teokselle Tekniikan maailmat. Nämä kaksi kirjaa muodostavat jatkumon niin käsittelemiensä aiheiden puolesta kuin ulkoasultaan ja asettelultaan. Kokoelmat ovat myös rakenteeltaan hyvin samanlaisia; niiden osastot on otsikoitu samantapaisin otsikoin ja ne ovat laajuudeltaan ja asettelultaan melkein identtiset. Kummassakin teoksessa on […]

Suvi Valli Spiraali Otava 2017, 105 s.   Suvi Vallin hitaasti aukeneva Spiraali on kielessä hengittävää runoutta. Spiraali liikkuu ja laajenee ajassa käsitellen yksilön paikkaa historiassa, tapahtumien toistuvuutta ja niiden episodimaisuutta. Muoto on kevyempi kuin Vallin aiemmissa teoksissa. Muuntuva toisto on Spiraalissa keskeistä niin rakenteen kuin teemojenkin tasolla.   Kuluvaa polvea seuraa kuluva polvi.   […]

Ulrika Nielsen Perikato Suom. Marko Niemi Poesia 2017, 108 s.   Suomenruotsalaisen Ulrika Nielsenin teos Perikato (Undergången, 2015) pudottaa meidät keskelle maailmaa, joka on vuonna 2017 jo monin tavoin tuttu ja koko ajan avautumassa lisää. Teos osuu moniin tämänhetkisiin huolenaiheisiin, ja sen suomentaminen on senkin takia ollut tärkeää. Kokoelma alkaa vaikuttavalla kuvalla: ”tähtitaivas oli myyty”, […]

  Jacques Prévert Sanoja Suom. Antti Nylén Sputnik Oy 2016, 158 s.   Sputnik on tunnetumpi Aki Kaurismäen elokuvien tuotantoyhtiönä kuin runokustantajana. Vaan sen kerran kun yhtiö runokirjan julkaisee, painate on tietenkin Antti Nylénin suomennos Jacques Prévertin (1900–1977) rakastetusta kokoelmasta Sanoja (Paroles, 1946). Tämä on luontevaa, sillä Prévertin sanailun lahjat ovat ohittamaton osa Kaurismäenkin taiteen […]

Timo Salo Mutta ennen muuta Poesia 2017, 136 s.   Harri Nordell kirjoitti taannoin (HS, 6.8.2017) arviossaan Pauli Tapion esikoisteoksesta Varpuset ja aika, että teos on kotimaisen runouden kentällä ”myönteinen poikkeus”, sillä Tapio kirjoittaa ”selkeää aikalaisrunoutta”, joka on viime vuosina jäänyt ”kieltä tutkiskelevien ja ilmaisuun keskittyvien kokoelmien varjoon”. Tällaiset tölväisyt ovat onneksi nykyään harvinaisempia kuin […]