Tekijä: Veli-Matti Huhta

Ezra Pound Pisan cantot Suom. Kari Aronpuro ntamo 2018, 377 s.   Jos kuorisi modernia kuin sipulia, paljastuisiko sen ytimestä Ezra Poundin (1885–1972) Pisan cantot? Ainakin niiden muodostama kokonaisuus on kuin moderni pienoiskoossa: yhtä ristiriitainen, monimutkainen, haaroittuva ja haavoittuva; ihastusta, hämmennystä ja kauhua herättävä. Kuin jokin, jossa on tila ja tilaisuus kaikelle – myös fasismille. […]

Ramón Gómez de la Serna Hevoselle kaikki niityt ovat rumpuja. Valikoima gregueríoja Valikoinut ja suomentanut Arto Rintala Into 2018, 92 s.   Joskus kirjailijat lunastavat vapautensa luomalla oman kirjallisuudenlajinsa. Jälkimaailma sitten itsepintaisesti yhdistää kirjailijan tähän genreen, teki hän mitä muuta tahansa. Juhani Aho kirjoitti lastuja, Ezra Pound cantoja. Belgialainen surrealisti Achille Chavée valmisti keitteitä (décoctions). […]

Federico García Lorca Hämärä rakkaus. 30-luvun runot Suomentanut Katri Kaarniala ntamo 2018, 74 s.   Vuonna 1930 Federico García Lorca (1898–1936) palaa runollisesti voittoisalta Amerikan-matkaltaan. Seuraavana vuonna Espanja julistautuu historiassaan toisen kerran tasavallaksi; alkaa uudistusten, toiveiden, pettymysten ja ristiriitojen aikakausi, joka huuhtoutuu maailmanhistoriasta sisällissodan (1936–1939) verivirroissa. Lorca alkaa tukea ja toteuttaa tasavallan kulttuuripolitiikkaa. Hän johtaa […]

Robert Desnos Salaperäiselle & Pimeys Suom. Janne Salo Savukeidas 2017, 63 s.   Robert Desnos (1900–1945) on yksi niistä 1900-luvun runoilijoista, joiden teoksia on Ranskassa jatkuvasti kirjakaupoissa saatavilla. Kotimaassaan Desnos kuuluu eräiden runojensa osalta kouluopetukseen. Suomessa hän ei kuulu oikeastaan mihinkään, paitsi Aale Tynnin modernia ranskalaista runoutta esittelevään Tulisen järjen aika -valikoimaan (1962). Runoilijan nimi […]

Max Jacob Runoja noppapikarista ja muita tekstejä Suom. Tommi Nuopponen Poesia 2016, 173 s.   ”Linkki symbolismin ja surrealismin välillä” lienee kirjallisuushistoriallinen standardiluonnehdinta ranskalaisesta Max Jacobista (1876–1944). Jacob ei sopinut ”porukoihin” – kaiketi ikänsäkään puolesta. Hänen syntyessään Rimbaud lopetti runoilemisen. Kun Mallarmé kuoli ja Breton syntyi, Jacob suuntasi taiteelliselle uralle, aluksi maalaamisen pariin. Silti – […]

Paul Valéry Hampaissa. Valikoima aforismeja Toimittanut ja suomentanut Jan Blomstedt Tampereen aforismiyhdistys ry 2016, 104 s.   ”Aivan etualalla istuu Ranskan tämän hetken kuuluisin lyyrikko ja filosoofinen esseisti Paul Valéry solakkana, vain lievästi harmaantuneena, eleganttina ja iloisena, hypistellen miekkaansa ja etsien silmillään tuttuja ja mielenkiintoisia kasvoja salongista. […] Hän on matemaatikko ja intellektualisti, klassillisen linjan […]

E. E. Cummings Valitut runot Suomentaneet Leevi Lehto ja Esa Mäkijärvi Savukeidas 2016 79 s.   Woody Allenin elokuvassa Hannah ja sisaret (1986) Elliot ostaa salaiselle ihastukselleen Leelle manhattanilaisesta kirjakaupasta E. E. Cummingsin runokirjan ja pyytää tätä naimisissa olevaa naista lukemaan runon sivulta 112. Illalla kotona Lee lukee ja alkaa aavistaa, miten asiat ovat: ”silmiesi […]

Markku Into Tämä yö sisälläni on lapsuuden varjo WSOY 2016 73 s.   Markku Into -kesästäni on kohta kymmenen vuotta. Kesä ei kuollut, mutta muuttojen, muutosten ja kirjanmyyntien myötä tiivistyi niin, että hyllyyn jäi vain kokoelma Tuskin tulee ilta. Sitä en myy. Nyt hämmästyin julkaisuvuotta 1988. Luulin kirjaa 70-luvun kokoelmaksi, koska pidän siitä niin kovasti. […]

Rainer Maria Rilke Duinon elegioita Suomennos ja jälkisanat Arja Meski ntamo 2015 131 s.   Miten mies, joka ensimmäisenä Vanhan testamentin jälkeen oli sanonut veren, kuolee verenvähyyteen, päivitteli venäläisrunoilija Marina Tsvetajeva. Sitten hän muutti mieltään: mikä olisikaan luonnollisempi kuolinsyy runoilijalle, joka vuodatti oman verensä aikakauden pilaantuneen veren tilalle. Mies oli Rainer Maria Rilke (1875–1926), Tsvetajevan […]