Tarja Hallberg on espoolainen kirjallisuuskriitikko.
Saila Susiluoto Ariadne Otava 2015 109 s. Saila Susiluoto & Crucible Studio Antikythera Taiste 2015. Vuonna 2015 ilmestyi kotimaisen runouden kentälle merkittävä teospari, Saila Susiluodon Ariadne-runokokoelma ja sen maailmaan kytkeytyvä Antikythera-runosovellus[1] iPadille. Ariadne on merkillisen julma, kaunis ja eheä runoteos. Siinä monenlaiset päällekkäiset, myyttiset maisemat verkostoituvat lyyriseksi, omalakiseksi maailmaksi. Kokoelman kannessa hehkuu […]
Pauliina Haasjoki Planeetta. Otava 2016. 77 s. Pauliina Haasjoen seitsemäs kokoelma kuvaa eläinten, kasvien ja planeetan olemisen tapaa: Ja kala, se halkoo terävä kuono edellä, ja pyrstö luikahtaa sulkeutuvan veden välistä, tai hylje, viistoa otsaa pitkin liukuu veden laatta, ja hylje kaartaa, väistää vesilohkaretta, kulkee yli kumpuilevan veden, sukeltaa alas jyrkkää rinnettä. Mustekala, […]
Ville Hytönen Helvetinjumalankone eli kuvallinen runoelma Berliinistä Siltala 2015 65 s. Ville Hytösen hurjana ryskyttävä Helvetinjumalankone eli kuvallinen runoelma Berliinistä viimeistelee kulttuurielämän vaikuttajana tunnetun ja useita teoksia julkaisseen runoilijan Eurooppa-trilogian. Sarjan aiemmissa osissa, Kuolema Euroopassa -teoksessa (2006) ja Idän mustassa joutsenessa (2009), matkataan Euroopan ja sen synkän historian lävitse. Kansat, junat ja taudit ovat […]
Kaija Rantakari Mikado Poesia 2015, n. 60 s. Kaija Rantakarin minimalistinen esikoisrunoteos Mikado rakentuu väljästi sivuille asetetuista havainnoista. Mitään ylimääräistä ei ole mukana. Mustavalkoisen teoksen ulkoasu on kaunis ja pelkistetty, eikä kollaasimuotoista runoelmaa ole yritetty jakaa osastojen ja otsikoiden alle. On vain peräkkäin asettuvia aistihavaintoja, jotka toisinaan hakeutuvat toistensa läheisyyteen säkeistöjä muistuttaviksi kokonaisuuksiksi. Kokoelmassa lähekkäin […]
Riikka Palander: Seeprakivi. Sanasato 2015, 56 s. Riikka Palanderin Seeprakivessä taivalletaan Afrikan kuuman auringon alla. Kokoelman puhuja tekee konkreettisia havaintoja ympäröivästä luonnosta, sen kalliopoluista, kukista, puista ja eläimistä, mutta mitä enemmän runoja luen, sitä lujemmin ne avautuvat matkaksi mielensisäisessä maisemassa. Seeprakiven sisäinen jylhyys ja avaruus kommunikoi luonnostaan runoilijan aiempien teosten kanssa. Se […]
Raisa Marjamäki: Ei kenenkään laituri. Poesia 2014. 80 sivua Raisa Marjamäen toinen runokokoelma on äärimmäisen minimalistinen teos. Runoilija on purkanut kirjan materiaalit osiin, ja jäljellä on vain välttämättömin: irralliset, vaaleanharmaat pahvikannet, kymmenen nippua laadukasta paperia ja runoilijan pelkistetyt säkeet. Paksut kuminauhat pitävät kokonaisuutta kirjan muodossa. Lukiessa teoksen sitomattomat niput pyrkivät levittäytymään pitkin pöytää […]
Merja Virolainen: Valloittaja. Tammi 2012. 72 s. Merja Virolaisen Valloittajan pääosassa esiintyy runoilijan tuotannosta tuttu elämäntapahairahtaja, toisen naisen hekumassa kärsivä uskottoman rakkauden esitaistelija. Tarinallinen ja vahvaääninen kokoelma näyttää intensiivisen rakkaussuhteen kaaren, hullusta huumasta katkeraan kostoon saakka. Kuolemanvakavalla leikkisyydellä se kirjoittaa itsensä rakkauslyriikan perinteeseen. Valloittaja esittelee kattavasti seksuaalisen halun kysymyksiä. Antautumisen pelko ja häpeä ovat […]