Pääkirjoitus (Teemu Manninen) Hal Judge: Runoja Ilkka Tahvanainen: Runoja Marko Hautala: William Blake ja helvetin pöytätavat William Blake: Profetia Amerikasta Henna Laininen: Runon politiikkaa Svatava Antosová: Runoja Jonimatti Joutsijärvi: Aktiivisesta teosta, kritiikistä ja luovasta häiriöstä Nicole Brossard: Poeettinen politiikka Juliana Spahr: Tämä yhteys kaikkien keuhkollisten Matt Henriksen: (Toinen saarna) Ville Hytönen: Kotiintulon runoja Ville-Juhani Sutinen: […]
Pääkirjoitus (Teemu Manninen) Menchu Gutiérres: Runoja. Maria Grech Ganado: Runoja. Mina Loy: Runoja. Emily Dickinson: Runoja, nrot 340, 534 ja 960 Matthew Arnold: Eristäytyneisyys – Margueritelle Teema: Brasilialainen nykyrunous Régis Bonvicino: ”Skolastisen” syrjäytys: Uusi brasilialainen innovaation runous. Essee. Carlos Drummond de Andrade: Runoja Nelson Ascher: Runoilijana Brasiliassa. Essee. Régis Bonvicino: Runoja. Joâo Cabral de Melo […]
Pääkirjoitus (Teemu Manninen) Kristiina Wallin: Runoja Olli Sinivaara: Runoja Tiina Lehikoinen: Runoja Teema: Äänirunous J-P Sipilä: Kuuletko kun runoilija puhuu? Runouden hiukkasfyysikko. Christian Bökin haastattelu (Teemu Manninen) Ernst Jandl: Teoksesta Kohtauksia tosielämästä. Suom. Henriikka Tavi Bernard Heidsieck: ”Voix! Voie?” Suom. Arno von Pfaler Henry Chopin: ”Miksi teen äänirunoutta ja vapaata runoutta”. Suom. Arno von Pfaler […]
Teemu Manninen Runoilija nousee lavalle ja ottaa kenkänsä pois. Hän seisoo yleisön edessä ja alkaa hokea hypnoottisesti yhtä ja samaa lausetta. Aika hidastuu, kuulo herkistyy: esityksen voima ja runoilijan läsnäolo on tärkeämpää kuin se, mitä sanotaan. Katetulla sisäpihalla keski-ikäinen mies antautuu äänensä vietäväksi; hänen suustaan ryöppyää perkussiivista jokellusta, jonka keskeltä (samalla kun virtuoosimaisen rytmitajun outo […]
Pääkirjoitus – Teemu Manninen Runoja – Vilja-Tuulia Huotarinen Teema: Ranskalainen nykyrunous Avantgardejen jälkeen – Jean-Michel Espitallier NPF – Uusi ranskalainen runous – Nathalie Quintaine Kaksi runoa – Olivier Cadiot Tällä hetkellä Tokion palatsissa – Pierre Ménard Sfäärejä – Christophe Manon Teema: Visuaalinen runous = VISPO Visuaalisia runoja – Tenhola Uusi konkreettinen (essee) – Michael Basinski […]
Teemu Manninen Vuonna 1994 MotMotissa sanottiin, että suomalaisen runouden kulta-aika oli 50-luvulla, ja 90-luvun alkuun ja Nuori Voima -lehden uudistumiseen saakka kaikki muu oli pelkkää rappeutumista. Mihin mahtoivat kadota 1960- ja 1970-luku runoutemme historiasta? Mihin on kadonnut Kalevi Seilonen ja poikkitaiteellisuus? Kekkosen aika unohdetaan meillä mieluusti. Toisin on toisaalla: Ruotsissa 1960-luku on tärkeä osa nykyrunouden […]
Pääkirjoitus (Teemu Manninen) – Friedrich Schiller: Naiivista ja sentimentaalisesta runoudesta (katkelma). Suomentanut Henriikka Tavi. – Reetta Niemelä: Runoja – Paul Valéry: Runous ja abstrakti ajattelu (valikoimia esseestä). Suomentanut Teemu Manninen. – Samuel Beckett: Kaksi ikävää. ”Enueg I” ja ”Enueg II”. Suomentanut Caj Westerberg. – Juhana Vähänen: Tietää ja olla tietämättä. Huomioita kirjoittamisen mentaalisista tekniikoista. – […]
Teemu Manninen Verkkosivusto Kiiltomadon uusimmassa pääkirjoituksessa (5.4 2006) Kritiikin uutisten päätoimittaja Otso Kantokorpi kysyy ”millä tavalla ’mielenkiintoinen’ on esteettinen kategoria?”. Kantokorpi ei pidä termin käytöstä kritiikissä, koska ”mielenkiintoinen” heijastelee mielipidejohtamista. ”Mielenkiintoista kenen mielestä”, hän kysyy – ja me vastaamme. ”Mielenkiintoinen” on vanha kritiikin käsite eikä ollenkaan epämääräinen. Friedrich Schlegelille das Interessante tarkoitti ”aidosti modernia” runoutta, […]
Pääkirjoitus W.H Auden: ”Elegia William Butler Yeatsille” ja ”Ensimmäinen syyskuuta 1939” Henriikka Tavi: Kaksi runoa Gunnar Björling: Universalismi Rabbe Enckell: Puhtaasta runoudesta Noora Koi: Kaksi runoa Kent Johnson: ”Bagdad liioittelee tunteensa” ja ”Bagdad” Leonel Rugama: ”Maa on kuun kiertolainen” Jacques Jouet: Pakosta ja ilman Jacques Jouet: Metrorunoja Arvostelut Juhana Vähänen: Pauliina Haasjoen Epäilyttävät puut Antti […]
Miia Toivio Viime kesänä toimituksen kesken sikisi ajatus Tuli&Savun numerosta, jossa olisi kaikkea. Vaihtoehtoja ja muotoja ja vaihtoehtoisia muotoja. Olemmekin valinneet tämän numeron koordinaatiopisteiksi sellaisia sanoja kuin moninaisuus, ja erilaiset mahdolliset poeettiset arvot ja niitten pohjalta muodostetut manifestit. Puhumme myös keskeneräisyydestä, koska tuntuu välttämättömältä ja kiinnostavalta puhua jonkin vielä kehittyvän ilmaisemisesta – kuten julkaisemattomien […]