Kategoriat
Arvostelut nro 101

Zeniläisen kirjallisuuden aaltoilevaa ajankuvaa

Mitra Virtaperko & Arto Lappi Jumalaton pappi ja kampurajalka. Zenpapin ja runoilijan keskusteluja Basam Books 2019, 331 s. Zenin kylvivät länteen älyköt, D. T. Suzuki, Alan Watts, Yrjö Kallinen. Käytäntöä janoavat matkasivat Aasiaan, kuten Philip Kapleau, joka valtuutti Ruotsin Zengårdenin opettajat. Moderni runo nojaa itäisiin perinteisiin: Suomessa japanin haikut, tankat ja Kiinan runoudet, kääntäjinään muiden […]

Kategoriat
Arvostelut

Rok, kuivunut lakritsi jo maailmanlopun jälkeisessä ajassa

Juha Kulmala Ränttätänttä Savukeidas 2017, 71 s.   Juha Kulmalan viidennen kokoelman Ränttätänttän kannessa on kaksi tekijän päällä varustettua mustavalkeaa hahmoa, jotka ojentunein käsin tarjoilevat kirjan ja tekijän nimiä. Kaikkea tätä valvovat banaaninkeltaisella taustalla aurinko, kuu ja tähdet jostakin renessanssinaikaisesta painotyöstä. Siinä ovatkin teoksen pääainekset: itseään reflektoiva puhuja, kosmoksen läsnäolo, esityksellisyys ja ränttätänttä. Kuvasta puuttuu […]

Kategoriat
Arvostelut nro 64

Vanki, mittakaavaan pakotettu

Marianna Kurtto: Auringon koko voimalla, WSOY 2011 Marianna Kurtto on palkittu proosarunoilija, jonka kaksi ensimmäistä kokoelmaa Eksyneiden valtakunta ja Maisemasta läpi kantavat intiimiä kirjoitusta, vuorotellen sulkeutunutta ja leikillistä, vieraannuttavaa ja periproosarunollista. 

Kategoriat
Arvostelut

”Illalla kullalla hilloo on pullalla” eli äänitajuisia runomaalauksia

Laura Ruohonen, Erika Kovanen: Allakka pullakka, Otava 2004 Laura Ruohonen, Erika Kallasmaa: Yökyöpelit, Otava 2008 Milloin loru naurattaa, se on paikallaan. Milloin se ei naurata, silloin se menettää lukijan tarkkaavaisuuden. Paitsi, kun lorun maailma on niin vahvasti olemassa, että siihen voi jäädä katselemaan ja kuuntelemaan suu auki. Paitsi naurattamaan, Laura Ruohosen lastenrunot teoksissa Allakka pullakka […]