suomentanut Aki Salmela
Kyrillos
Paras epigrammimuoto on kaksisäkeinen.
Jos lisäät kolmannen olet alkanut eepoksen.
–
Lukianos
Oltiin kaikki kännissä, mutta Akindynos
oli päättänyt pysyä selvin päin.
Pässi!
Meille hän oli sekavin mies.
–
Lukillios
Muotokuvamaalari Eutykhos
teki kaksikymmentä lasta.
Ja tuliko näköistä?
Ei yhdestäkään!
–
Lukillios
Keveäsorminen Dion turvaa varkaitten jumalaan.
Käsissä, ellei kantapäissä, hänellä ainakin on siivet.
–
Lukianos
Jos kuvittelet viisauden kasvavan parran myötä
pyydä vuohtani selittämään Platonia.
–
Dionysios
Ei ihme että lipesin polulta, olin läpimärkä
Zeuksen sateesta, Bakkhoksen viinistä.
Kaksi yhtä vastaan – ja jumalat
kuolevaista.
–
Kallimakhos
Nyt kun olet kuollut, Timon, niin sanopa
kumpi on pahempi – valo vai varjo?
Varjo. Sinunlaisiasi on Haades täynnä.
–
Kallimakhos
”Hyvästi Aurinko!”
huusi ambrakialainen Kleombrotos
loikatessaan muurilta manalaan.
Ei niin, että olisi mitään kuolemankamalaa
elämästään löytänyt,
oli vain lukenut liikaa Platonia.
–
Kallimakhos
Muukalainen oli lyhyt: siksi myös säkeeni.
Theris Kreetalta, Aristaioksen poika – sanoin liiaksi.
–
Kallimakhos
Kuljet Battoksen pojan haudan ohi;
hän osasi kirjoittaa runoja, ja nauttia
naurusta oikeaan aikaan,
viinin äärellä.
–
Kallimakhos
Makaako tässä Kharidas? Jos tarkoitat
Arimmaan poikaa Kyrenestä – niin kyllä.
Kharidas, millaista siellä alhaalla on? Suuri pimeys.
Ja ylösnousemus? Valetta. Ja Pluton?
Pelkkä tarina. Sittenhän olemme hukassa… Kerron sinulle
vain totuuden. Jos haluat kuulla jotain miellyttävää
niin elinkustannukset Haadeessa ovat alhaiset.
–
Kallimakhos
Kuka olit, haaksirikkoinen muukalainen? Leontikhos löysi
ruumiini tältä rannalta, ja hautasi sen
tähän, surren
oman elämänsä vaikeuksia, sillä hän ei voi
matkata avomerellä huoletta kuin lokki.
–
Kallimakhos
Tässä Saon, Dikonin poika Akanthoksesta,
nukkuu oikeuden unta.
Hyviä miehiä älä sano kuolleiksi.
–
Anyte
Eläessään tämä vainaa, Manes, oli orja.
Nyt hän on kuolleitten kesken tasavertainen.
–
Julianos
Varkaat, etsikää jokin ryöväämisenarvoinen talo.
Uneton köyhyys istuu vahdissa täällä.
–
Simonides
Minä, Brotakhos Gortynalainen, makaan tässä.
En tullut tänne kuolemaan,
tulin kauppaa tekemään.
–
Simonides
Joku iloitsee siitä että minä, Theodoros, olen kuollut.
Joku toinen iloitsee tuon toisen kuolemasta.
Me olemme kaikki velkaa kuolemalle.
–
Leonidas
Tässä Kleitonin pieni mökki.
Tässä hänen pieni maissipalstansa.
Tässä hänen piskuinen viinitarhansa.
Tässä hänen vähät polttopuunsa.
Tässä hän vietti 80 vuotta.
–
Lukianos
Minä olin Kallimakhos, viiden vanha,
suruitta elin, kunnes julma kuolema
korjasi minut elämästä.
Älä minua sure. Elin pienen elämän,
vähän siinä oli pahaa.
–
Palladas
Juon suruuni ja alkaakseni uudelleen
verenkierron jäiseen sydämeen.
–
Nikarkhos
Sanotaan, että korpin laulu voi tappaa,
mutta Demofiloksen lauluun kuolee korppikin.
–
Julianos
Skeptikko Pyrrhonin haudalla
Oletko kuollut, Pyrrhon?
En tiedä.
Jos et enää elä,
kuinka voit epäillä?
En tiedä.
Kuolema ei emmi, Pyrrhon.
–
Apollinarios
Jos loukkaat minua poissa ollessani,
en loukkaannu.
Mutta jos ylistät minua läsnäollessani,
olet loukannut.
–
Straton
Nojaat upeaa persettäsi kaupungin muuriin.
Miksi kiusaat kiveä, joka on kykenemätön?
–
Julianos
”Viini oli loppusi, Anakreon.”
”Mutta nautin siitä.
Itse et juo, mutta tänne päädyt kuitenkin.”
–
Lukillios
Hänen kiitolliset vastustajansa pystyttivät tämän patsaan
Apikselle, nyrkkeilijälle, joka ylväänä seisoi
kehässä ketään satuttamatta.
–
Tuntematon
Ohikulkija, älä naura
kun näet tämän haudan, vaikkakin vain koiran.
Isäntäni suri kun kuolin, ja omin käsin
raaputti tähän epigrammin.
–
Tuntematon
Älä sure
onnellisia kuolleita,
mutta vuodata kyynel niille
jotka pelkäävät kuollakseen.
–
Tuntematon
Kielsit minulta raa’at rypäleesi.
Kielsit minulta kypsät rypäleesi.
Miksi kieltäisit minulta rusinatkin?
–
Tuntematon
Tervehdys! professori Aristeideen seitsemän oppilasta –
neljä seinää ja kolme penkkiriviä.
–
Tuntematon
Sabinos hyvä, tämä pieni kivi on suuren ystävyytemme muisto.
Kaipaan sinua ja, jos sopii, älä sinäkään juo Lethestä ennen minua.
–
Tuntematon
Muukalainen, astuit Anakreonin haudalle –
kaada juomauhri; olin perso viinille.
–
Bianor
Kyltymätön Kharon, miksi veit meiltä nuoren Attaloksen?
Eikö hän olisi ollut omasi vaikka vanhanakin?
Runot suomennettu teoksista:
Greek Anthology, Penguin Classics, 1981
Selected Epigrams From the Greek Anthology, ed. J.W. Mackail, 1890
Kiitokset Tommi Nuopposelle avusta nimistön ja alkutekstien kanssa.
____________________________________________________________________________
Tuli&Savun numerossa 4/07 julkaistiin keskeneräinen versio Aki Salmelan käännöksestä Epigrammeja kreikkalaisesta antologiasta. Toimitus pahoittelee erehdystä. Yllä siis oikea versio.
